Valtuustopuheeni lyhennelmä, joka on julkaistu TEAMin kotisivuilla 19.5.2016
TEAMin kehittämispäällikkö Hannu Siltala totesi valtuustopuheensa aluksi maan hallituksen ajaneen ammattiyhdistysliikkeen ahtaalle pitkään jatkuneen laman ja valtiontalouden heikon tilanteen siivittämänä.
- Likimain vuosi sitten alkoivat puheet yhteiskuntasopimuksesta. Menemättä yhtään syvemmälle siihen, joutuvat palkansaajat näissä kevään Kikyilyissä kantamaan kovan vastuun valtakunnan kilpailukyvyn pelastustalkoissa. Pakkolaki- ja muiden hallituksen uhkailujen haulikko otsalla, palkansaajajärjestöt käytännössä pakotettiin alistumaan meneillä oleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Koko hommalla pohjustetaan jälleen kerran vailla takuuta tulonsiirtoa palkansaajilta työnantajille ja omistajille. Erityisen kipeää on 24 ilmaisen lisätyötunnin antaminen työnantajille. Tämä on niitä pakkoratkaisuja, jotka on peruttava parempien aikojen palautuessa tähän maahan, hän sanoi.
Siltala muistutti, että uhan alla ei kuitenkaan synny mitään hyvää ja pysyvää. Hän piti erikoisena asetelmana sitä, että palkansaajapuoli joutuu neuvottelemaan työehtojen heikennyksistä. Sinänsä hän piti työnantajien heikennysehdotuksia tavallisina, mutta tähän asti ne on pystytty torjumaan.
- Itselläni on menossa neljästoista vuosi ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa ja yhtä monta vuotta erilaisissa neuvottelupöydissä istuneena. Tämä kierros on ensimmäinen, jossa etukäteen annettuna joudutaan sopimaan työehtojen heikennyksistä. Asetelmaan ei todellaan ole jouduttu työnantajien voiman tai älykkäiden neuvottelijoiden vuoksi. TEAM hoitaa kaikesta huolimatta sitoumuksensa neuvotteluista tosissaan ja kantaa vastuunsa kunnialla, hän sanoi.
Siltala siteerasi Suvi Teräsniskan laulun sanoja Jos mikään ei riitä, ja kysyi, mitäs sitten.
- Tältä ainakin tuntuu, kun kaikista uhrauksista ja vastaan tulemisista huolimatta kaiken pahan alkuna nähdään ammattiyhdistysliike. Hallituksen ohella yrittäjäjärjestöt pitävät suurta meteliä ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytysten kaventamiseksi. Ilmeisesti kurjistajille riittäisi, jos sekään, että he saisivat paikallisesti ja täysin yksipuolisesti sanella palkka- ja muut työehdot. Saisivat tehdä kollektiivisia sopimuksia kaikkien muiden paitsi järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen valitsemien luottamusmiesten kanssa. Tällä lailla sitä sitten yrittäjät ajaisivat pikkuhiljaa koko työelämän anarkiaan, jossa muutamat harvat pärjäisivät ja suuri enemmistö jäisi mopen asemaan.
- Tällaista kädestä suuhun Suomeako yrittäjät haluavat? Tämäkö lisää ostovoimaa, innovatiivisuutta ja tuottavuutta?, hän kysyi.
Siltala viittasi puheessaan myös viimeaikojen koulutusleikkauksiin ja sanoi, että koulutuksen järjestäjäverkoston harventaminen tehokkuusvaatimuksineen uhkaa jo entisestään uhanalaisten pienten alojen ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia.
Ammatillisen koulutuksen reformi yhdistää nuoriso- ja aikuiskoulutuksen saman rahoituksen ja lainsäädännön alle, mikä hänen mukaansa uhkaa aikuiskoulutuksen vaatimien erityispiirteiden huomioimista. Samalla myös nuorisoasteella ryhdytään tutkinnon suorittamaan näyttötutkintoina.
- Kolmikantaisesti vastaanotettavien näyttöjen ja näytön vastaanottajien määrä moninkertaistuu. Kukaan ei ole kyennyt antamaan vastausta mistä löytyvät resurssit tällaiselle toiminnalle.
Erityisen huolissaan hän on siitä, että työssäoppimiseen tukeudutaan liikaa, sillä siten välttämättömät teoriaopinnot ja yleissivistävät perustiedot jäävät vähiin tai kokonaan saamatta. Hänen mielestään olisikin torjuttava koulutussopimuksen käyttäminen siten, että se pohjimmiltaan toisi työnantajille ilmaista tai puoli-ilmaista työvoimaa.
Siltala puhui myös hallituksen liikennehankkeista. Hän muistutti, että erityisesti kyseenalaisissa liikennehankkeita on ajamassa liikenneministeri Anne Berner, jonka johdolla ollaan yksityistämässä ja pilkkomassa VR:n ja yhtiöittämässä tiestöäkin.
- Siitä ei ole enää kuin pieni askel siihen, että tärkeimmät väylät myydään ulkomaisille sijoitusyhtiöille, jotka tulouttavat voitot veroparatiisisaarille eikä suomalaiselle verottajalle ei jää kuin luu käteen ja tienkäyttäjille tiemaksut ja rapistuvat valtaväylien ulkopuolella olevat tiet, hän varoitti.
Huolestuttavana hän piti myös hallituksen esitystä valtion uudeksi omistajapolitiikaksi ja yritysomaisuuden uudelleen järjestelyksi. Hän totesi, että valtio on lyhytnäköisesti paikkaamassa pohjatonta kassaansa ja myymässä määräysvaltaansa monissa merkittävissä yhtiöissä. Aikeita luopua Nesteen enemmistöomistuksesta hän vertasi Kalevalan Sammon ryöstöön.
Puheensa päätteeksi hän palasi ay-liikkeen rooliin. Hän totesi kaiken puoltavan sitä, että ammattiyhdistysliikkeen on koottava voimiaan ja terästettävä toimintaansa. Samalla hän viittasi valmisteilla olevaan Uusi keskusjärjestö -hankkeeseen sekä neljän teollisuusliiton fuusioaikeisiin.
- Palkansaajien edunvalvonnassa on vähintään kaksi tasoa: perinteinen työehtojen parantamiseen ja puolustamiseen perustuvat edunvalvonta sekä yhteiskuntavaikuttaminen. Viime vuosina nämä kaksi päätasoa ovat lähentyneet ja kietoutuneet toisiinsa vahvasti. Keskitetyt ratkaisut, hallitusten toimet ja yhteiskunnan muu kehitys ovat johtaneet siihen, että yksittäisten liittojen itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa palkansaajien asioihin ovat kaventuneet merkittävästi. ST
sunnuntai 22. toukokuuta 2016
Hannu Siltala: On tapahtumassa tulonsiirto työväeltä pääomalle
Kehittämispäällikkö Hannu Siltala toi TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja SAK:n hallituksen tervehdyksen vappujuhlaan Kemiin.
Heti puheensa aluksi Siltala arvosteli kovin sanoin Sipilän oikeistohallituksen toimia, joilla heikennetään hyvinvointivaltiota ja sopimusyhteiskuntaa.
– Hallitus yrittää murtaa pala palalta työväestön selkärankaa. Yritysten kilpailukykyä keppihevosena käyttäen hallitus on tunkenut näppinsä työmarkkinaosapuolten pöytiin ja puuttuu yleissitovien työehtosopimusten määräyksiin, Siltala totesi.
Siltalan mukaan on tapahtumassa taas uusi tulonsiirto työväestöltä pääomalle. Härskinä hän piti myös historiallisen suurta osingonjakoa, kun samaan aikaan käydään yt-neuvotteluja ja ihmisiä irtisanotaan.
Lisäksi hän moitti hallitusta vatuloinnista, uhkailusta, yksityistämisaikeista, opiskelijoiden pettämisestä ja koulutusleikkauksista; erityisesti perussuomalaiset ovat olleet takinkääntäjiä ja vaalilupausten pettäjiä, mikä on gallupeissa näkynytkin.
– Voimalla on aina vastavoima. Onneksi tässä maassa on vahva ja tietoinen ammattiyhdistysliike, Siltala muistutti.
Kilpailukykysopimusta TEAM-liiton kehittämispäällikkö Siltala piti ongelmallisena. Neljätoista vuotta työehtosopimusneuvottelijana toimineen Siltalan mukaan on ensimmäinen kerta, kun joudutaan neuvottelemaan työehtojen heikennyksistä. TEAM käy parhaillaan tes-neuvotteluja kilpailukykysopimuksen pohjalta. Vuosityöajan lisäämisen 24 tunnilla ilman palkkaa Siltala rinnasti torppariaikaan ja totesi sen heikentävän työllisyyttä.
– Varmaa on, että nyt pakon alla sopimaan joudutut heikennykset otetaan parempina aikoina takaisin korkojen kera, hän varoitti.
Paikallisen sopimisen osalta Siltala ihmetteli Sipilän hallituksen heikkoa työelämätuntemusta, koska paikallinen sopiminen on jo nyt todellisuutta ja siitä on lukuisissa työehtosopimuksissa kirjauksia. Yrittäjäjärjestöjen pelkoa luottamusmiehiä kohtaan hän myös kummeksui.
Siltalan mukaan hallitus sotkee neuvotteluja tuomalla pöytään uusia heikennyksiä työttömille. Sen mantrana on ilmaisen tai puoli-ilmaisen työn teettäminen, mutta Suomeen ei tarvita orjatyömarkkinoita.
Puheensa lopuksi Siltala viittasi lyhyesti teollisuusliittojen fuusiohankkeeseen, joka 270000 jäsenellään synnyttäisi Suomen suurimman ja vaikutusvaltaisimman ammattiliiton. Keskusjärjestöjen yhdistymishankkeen mahdollisen kaatumisen syyksi Siltala epäili muutaman STTK:laisen toimihenkilöliiton politikointia ja totesi SAK:n pärjäävän edelleenkin itsenäisenä.
Hän pohti myös Suomen vientiteollisuuden tilaa ja kuinka omistajien ahneus on vähentänyt tuotantokapasiteettia. Onneksi tilanne on pikkuhiljaa muuttumassa erityisesti puunjalostusteollisuudessa, hyviä uutisia on kuultu Äänekosken lisäksi Kemistä.
Heti puheensa aluksi Siltala arvosteli kovin sanoin Sipilän oikeistohallituksen toimia, joilla heikennetään hyvinvointivaltiota ja sopimusyhteiskuntaa.
– Hallitus yrittää murtaa pala palalta työväestön selkärankaa. Yritysten kilpailukykyä keppihevosena käyttäen hallitus on tunkenut näppinsä työmarkkinaosapuolten pöytiin ja puuttuu yleissitovien työehtosopimusten määräyksiin, Siltala totesi.
Siltalan mukaan on tapahtumassa taas uusi tulonsiirto työväestöltä pääomalle. Härskinä hän piti myös historiallisen suurta osingonjakoa, kun samaan aikaan käydään yt-neuvotteluja ja ihmisiä irtisanotaan.
Lisäksi hän moitti hallitusta vatuloinnista, uhkailusta, yksityistämisaikeista, opiskelijoiden pettämisestä ja koulutusleikkauksista; erityisesti perussuomalaiset ovat olleet takinkääntäjiä ja vaalilupausten pettäjiä, mikä on gallupeissa näkynytkin.
– Voimalla on aina vastavoima. Onneksi tässä maassa on vahva ja tietoinen ammattiyhdistysliike, Siltala muistutti.
Kilpailukykysopimusta TEAM-liiton kehittämispäällikkö Siltala piti ongelmallisena. Neljätoista vuotta työehtosopimusneuvottelijana toimineen Siltalan mukaan on ensimmäinen kerta, kun joudutaan neuvottelemaan työehtojen heikennyksistä. TEAM käy parhaillaan tes-neuvotteluja kilpailukykysopimuksen pohjalta. Vuosityöajan lisäämisen 24 tunnilla ilman palkkaa Siltala rinnasti torppariaikaan ja totesi sen heikentävän työllisyyttä.
– Varmaa on, että nyt pakon alla sopimaan joudutut heikennykset otetaan parempina aikoina takaisin korkojen kera, hän varoitti.
Paikallisen sopimisen osalta Siltala ihmetteli Sipilän hallituksen heikkoa työelämätuntemusta, koska paikallinen sopiminen on jo nyt todellisuutta ja siitä on lukuisissa työehtosopimuksissa kirjauksia. Yrittäjäjärjestöjen pelkoa luottamusmiehiä kohtaan hän myös kummeksui.
Siltalan mukaan hallitus sotkee neuvotteluja tuomalla pöytään uusia heikennyksiä työttömille. Sen mantrana on ilmaisen tai puoli-ilmaisen työn teettäminen, mutta Suomeen ei tarvita orjatyömarkkinoita.
Puheensa lopuksi Siltala viittasi lyhyesti teollisuusliittojen fuusiohankkeeseen, joka 270000 jäsenellään synnyttäisi Suomen suurimman ja vaikutusvaltaisimman ammattiliiton. Keskusjärjestöjen yhdistymishankkeen mahdollisen kaatumisen syyksi Siltala epäili muutaman STTK:laisen toimihenkilöliiton politikointia ja totesi SAK:n pärjäävän edelleenkin itsenäisenä.
Hän pohti myös Suomen vientiteollisuuden tilaa ja kuinka omistajien ahneus on vähentänyt tuotantokapasiteettia. Onneksi tilanne on pikkuhiljaa muuttumassa erityisesti puunjalostusteollisuudessa, hyviä uutisia on kuultu Äänekosken lisäksi Kemistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)