Blogin testaus profiilin päivityksen jälkeen

Moro Olipahan hankala saada toimimaan tämä blogi monen vuoden jälkeen.

EK se antaa syöttöjä palkansaajien lapaan

 Kyllä sitä voisi mielensä pahoittaa Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK:n) ja Metsäteollisuuden viimeaikaisista ulostuloista, jos ei sattuisi olemaan kuntavaaleihin valmistautuminen kuumimmillaan. Sitä voisi tyhmempi luulla, että nyt palkansaajat ja muut ei pääomatuloilla elävät ymmärtäisivät kuka on kenenkin puolella. Luulisi Kokoomuksen pienpalkkaisia Sari Sairaanhoitajia ja idealisteja ottavan pannuun, kun 70 kertaa tavallista palkansaajaa enemmän ansaitseva EK:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila laukoo kaikkien aikojen aivopierujen vaatimalla, että suomalaisten palkkoja olisi alennettava 10-15 prosenttia.
Eli hänen mukaansa olisi tehtävä vielä monta kilpailukykysopimusta (kikyä) peräkkäin, että tavoitteeseen päästäisiin. Mattila siis ansaitseen  yli 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Helppo noilla liksoilla sieltä on huudella Palacesta älyttömyyksiä.  Mattilan palkkaa puolustellaan sillä, että yritykset saavat maksaa johtajilleen millaisia palkkoja tahtovat. No ainakin minä ja monet muut voivat asiakkaina olla kenen asiakkaina haluavat, ainakin niin kauan kun valinnan varaa vielä on. Eli Elisan sopimukset vaan katkolle, eipähän tarvitse osallistua Mattilan kassan kartuttamisen.

Millähän mandaatilla Mattila huutelee, kun vasta irtisanoivat keskusjärjestötason työehtosopimusvaikutteiset sopimukset irti. Eli siinä meni sota-aikana solmittu Tammikuun kihlauskin. Ilmeisesti suurporvari luulee, ettei tässä maassa tarvita enää kansallista yhteen hiileen puhaltamista, kun vihollinen ei ole tulossa rajojen yli. Luulenpa, että tahdittomuudellaan Mattila ja muu EK saa kansasta yhteisen vihollisen.

Mattilan palkkojen alentamishöyryt ovat luontevaa jatketta EK:n, Suomen Yrittäjien ym. muiden oikeistotahojen toiveajattelua murtaa yleissitovat työehtosopimukset. Työnantajajärjestöt haluaisivat sopia (lue sanella) työehdoista paikallisesti eli heidän tavoitteenaan on alentaa palkkoja ja muita työehtoja. Sopii nähdä onko Suomen kansan enemmistö niin tyhmiä ja lampaita, että alistuvat tällaiseen.

Toivottavasti ihmisten silmät vihdoinkin aukeavat ja ymmärtävät ettei kaikkeen paskaan tarvitse suostua. Nyt on mahdollisuus politiikan muutokseen. Kuntavaaleista tulee epäluottamuslause porvarihallitukselle, EK:lle ja muille palkansaajien kurjistajille.

Hannu Siltalan puheenvuoro TEAMin ylimääräisessä valtuustossa 3.3.2017

Valtuustopuheenvuoro 3.3.2017 Vantaa

Arvoisat valtuutetut, hallitus ja työtoverit

Motto: On turhan kliseistä ehkä puhua historiallisuudesta, mutta totta se on kuitenkin.

Tämä on niitä harvoja hetkiä, jolloin median ja monen muun tahon kiinnostus kohdistuu tähän päivään tähän hetkeen TEAMin ylimääräiseen valtuustoon. Voi hyvin sanoa, että TEAM on juuri nyt ammattiyhdistysliikkeen temppelin harjalla. Ei ole epäilystäkään, että kaikki TEAMin valtuuston päätöstä kärkkyvät odottaisivat sitä kannustavan iloisin mielin. Kyllä kai kaikille on selvää, että teollisuusliittojen fuusion kaatumista odottavat työnantajajärjestöt kieli pitkällä eikä EK varmaan kaikkein vähiten. Vaikka onhan tätä vaikea uskoa, sen verran kovan syötön EK antoi fuusion lapaan irtisanomalla tessien keskusjärjestösopimukset. Metsäteollisuus avasi tien liittokohtaiselle sopimuskierrokselle ilmoittamalla irtautuvansa Suomen mallin valmistelusta. Tällaisessa työmarkkinamaailmassa korostuu liittojen oma neuvotteluvoima samalla kun keskusjärjestöjen rooli jää asiantuntijana toimimiseen ja yhteiskuntavaikuttamiseen.

Ehkä kuitenkin on EK:lta enemmän pelisilmän puutetta kuin järkeä suututtaa ammattiyhdistysliike perusteellisesti. Kyllä siellä kärkkyjien orrella epäonnistumista odottavat myös Suomen yrittäjät ja Sipilän hallitus ja muut oikeistopuolueet. Kaikesta SAKlaisesta veljesrakkaudesta ja solidaarisuudesta huolimatta voi pieni pelonväristys olla palvelu- ja julkisillakinaloilla, jos saamme suuren ja voimakkaan teollisuusliiton pystyyn. Tässähän ole kyse siitä, että kun kolme teollisuusliittoa pannaan yhteen, on se enemmän kuin osiensa summa. Teollisuusliiton painoarvo SAK:ssa kasvaa merkittävästi.

Käyrät ja kippurat kertovat historiasta ja ennustukset tulevasta, että teollisuusalojen työpaikat ovat vähentyneet ja edelleen vähenevät eikä loppua tälle kehitykselle ole näköpiirissä. Yksinäisinä näivettyvinä tasetta syövinä ja sijoitusten avulla selviytymiskamppailua käyvinä liittoina jäämme muutaman vuoden päästä edunvalvonnan marginaaliin. Vain kaikkein välttämättömin pystytään tekemään, mutta kokonaisvaltaiseen jäsenpalveluun ei ole resursseja. Liittofuusio ei lisää jäsenten määrää, mikä sekin on ajan kanssa mahdollista, jos liitosta saadaan riittävän vetovoimainen ja pidetään huoli teollisuuden toimintaedellytysten ja ammatillisen osaamisen kehittymisestä. Liittofuusio on voimien uudelleen järjestämistä vastaamaan työelämän alati vaikeutuvia haasteita vastaan, jossa ammattiyhdistysliikettä yritetään ajaa koko ajan nurkkaan ja puolustusasemiin. Uudessa teollisuusliitossa on oltava voimaa vuosia jatkuneen perääntymisen, nollasopimusten, kikyjen ja pakkolaeilla uhkailujen sijaan muuttaa edunvalvontaa jäsenten etujen tosiasialliseen parantamiseen. Takaperin kävelyn sijaan on otettava reilusti askeleet eteenpäin.

 

Hyvät liittotoverit

 

Fuusio on myös surutyön aikaa. Kaikkea sitä, mitä koemme tärkeäksi ja omalle liitolle ominaiseksi ei voida tietenkään viedä mukana uuteen liittoon. Näinhän on kaikessa muussakin elämässä. Aina kun muutetaan tai uudelleen rakennetaan, joudutaan heittämään jotain pois siirtolavalle tai purkamaan vanhaa rakennetta, jotta uutta voidaan rakentaa tilalle. Siitä on kysymys liittofuusiossakin. Matkan varrella on tutuksi ja turvalliseksi koettuja käytäntöjä toistettu vuodesta toiseen mitään niistä pois karsimatta ja joitain uutta vähitellen lisäämällä.

 

Yksi asia on toiselle rakas ja tärkeä toinen asia toiselle jne. On kesäpäivää, talvipäivää, luottamusmiespäivää, työsuojelupäivää, ammattiosastojen puheenjohtajien ja sihteerien päivää. On Pori Areenaa, Valkeakoskea, Kiljavan kursseja, viikonloppukursseja, osastojen kursseja, valtuuston, hallituksen ja jaostojen kokouksia, uutta virtaa kokoontumisia jne. On omaa lehteä ja kotisivuja ym. On omaa edunvalvontaa, tes-neuvotteluja ja neuvontaa. Listaa voisi jatkaa vielä vaikka kuinka pitkälle. Meillä kaikilla on näistä joistain lämpimiä muistoja, niin kuin myös vähemmän hyviäkin. Kaikesta näistä tekemisistä ja kokemuksista on syntynyt TEAMin henki, teamilainen kulttuuri, tapa toimia. On aivan oikein ja oikeutettua miettiä millaistahan uudessa liitossa on, jäädäänkö siellä suurempien jalkoihin sivustakatsojiksi.

 

Ei teamilaisella itsetunnolla ja osaamisella jäädä kenenkään jalkoihin. Hyvin tai ainakin kohtalaisesti on pärjätty fuusion valmistelutyöryhmissä ja projektihallituksessa. Useimmat meitä ahdistavat kipukohdat on saatu pois päiväjärjestyksestä ja on saatu monia TEAMille tärkeitä asioista kirjattua suunnitelmiin. Kun yhdessä asioista tehdään, niin on tietysti jouduttu tekemään monia kompromisseja ja jouduttu luopumaan omista tavoitteista. Näin on joutunut tekemään kaikki liitot. Liittohanketta ei ole valmisteluvaiheessa päästetty kaatumaan yksittäisasioihin tai lillukanvarsiin. Uskon ja toivon, että te valtuutetut pystytte samaan ja näkemään asiat pitkälle tulevaisuuteen ja osana suurempaa työmarkkinoiden edunvalvonnan muutoskuvaa.

 

Teamilaisten vahva rooli näkyy myös uudessa liitossa monissa merkittävissä johtaja- ja päällikkötason sekä asiantuntijatehtävissä. Vaikka valmistelutyötä on tehty jo yli puolitoista vuotta, on uuden teollisuusliiton toimintojen ja organisaation rakentaminen vasta alkamassa. Jotta uusi liitto voisi aloittaa toimintansa täysillä ilman 2018 alustaviivytyksiä, on kaiken oltava valmiina hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.

 

Arvoisat kuulijat

 

Pöytä on nyt katettu liittojen työttömyyskassojen korkeimpien hallintoelinten päätöksentekoa varten. Myönteisen fuusiopäätöksen jälkeen alkaa konkreettinen uuden liiton rakennustyö kaikilla toiminnan osa-alueilla. Työ on haastavaa, kun samaan aikaan on hoidettava nykyisetkin päivittäiset työt muun ohessa. Kovan haasteen tässä kaikessa tuo kesälomien jälkeen alkavat tes-neuvottelut.

 

Nyt on esimerkiksi aloitettu jo uuden liiton ay-koulutuksen suunnittelu luottamusmies-, työsuojelu ja järjestökoulutusten alatyöryhmissä. Uuden lehden ja muun viestinnän valmistelu on käynnistynyt. Tietojärjestelmät on trimmattava ja sovitettava yhteen. Sektoreihin pohjautuva edunvalvonta on organisoitava ja ajettava valmiuteen.

Henkilöstön sijoittamista omaa osaamistaan ja toiveitaan vastaaviin tehtäviin pohjustetaan kevään aikana tehtävällä osaamiskartoituksella. Esimieskunta valmennetaan muutoksen hallintaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Edellä oli vain muutamia tärkeitä osa-alueita, joilla työstäminen jatkuu kiivaana.

Hyvät valtuutetut

Tämä valtuuston kokous on ensimmäinen kolmesta kevään aikana pidettävästä kokouksesta. Omalta osaltani toivon että teette myönteisen päätöksen ja raivaatte tien TEAMin, Puun ja Metalli liittofuusiolle uudeksi Suomen merkittävimmäksi teollisuusliitoksi ja voimakkaammaksi ay-vaikuttajaksi työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

 

Innostavaa päivän jatkoa

 

Kiitos

 

Hannu Siltala jyrähti maan hallituksen toimista (TEAMin valtuusto 19.5.2016)

Valtuustopuheeni lyhennelmä, joka on julkaistu TEAMin kotisivuilla 19.5.2016

TEAMin kehittämispäällikkö Hannu Siltala totesi valtuustopuheensa aluksi maan hallituksen ajaneen ammattiyhdistysliikkeen ahtaalle pitkään jatkuneen laman ja valtiontalouden heikon tilanteen siivittämänä.

- Likimain vuosi sitten alkoivat puheet yhteiskuntasopimuksesta. Menemättä yhtään syvemmälle siihen, joutuvat palkansaajat näissä kevään Kikyilyissä kantamaan kovan vastuun valtakunnan kilpailukyvyn pelastustalkoissa. Pakkolaki- ja muiden hallituksen uhkailujen haulikko otsalla, palkansaajajärjestöt käytännössä pakotettiin alistumaan meneillä oleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Koko hommalla pohjustetaan jälleen kerran vailla takuuta tulonsiirtoa palkansaajilta työnantajille ja omistajille. Erityisen kipeää on 24 ilmaisen lisätyötunnin antaminen työnantajille. Tämä on niitä pakkoratkaisuja, jotka on peruttava parempien aikojen palautuessa tähän maahan, hän sanoi.

Siltala muistutti, että uhan alla ei kuitenkaan synny mitään hyvää ja pysyvää. Hän piti erikoisena asetelmana sitä, että palkansaajapuoli joutuu neuvottelemaan työehtojen heikennyksistä. Sinänsä hän piti työnantajien heikennysehdotuksia tavallisina, mutta tähän asti ne on pystytty torjumaan.
- Itselläni on menossa neljästoista vuosi ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa ja yhtä monta vuotta erilaisissa neuvottelupöydissä istuneena. Tämä kierros on ensimmäinen, jossa etukäteen annettuna joudutaan sopimaan työehtojen heikennyksistä. Asetelmaan ei todellaan ole jouduttu työnantajien voiman tai älykkäiden neuvottelijoiden vuoksi.  TEAM hoitaa kaikesta huolimatta sitoumuksensa neuvotteluista tosissaan ja kantaa vastuunsa kunnialla, hän sanoi.

Siltala siteerasi Suvi Teräsniskan laulun sanoja Jos mikään ei riitä, ja kysyi, mitäs sitten.
- Tältä ainakin tuntuu, kun kaikista uhrauksista ja vastaan tulemisista huolimatta kaiken pahan alkuna nähdään ammattiyhdistysliike. Hallituksen ohella yrittäjäjärjestöt pitävät suurta meteliä ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytysten kaventamiseksi. Ilmeisesti kurjistajille riittäisi, jos sekään, että he saisivat paikallisesti ja täysin yksipuolisesti sanella palkka- ja muut työehdot. Saisivat tehdä kollektiivisia sopimuksia kaikkien muiden paitsi järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen valitsemien luottamusmiesten kanssa. Tällä lailla sitä sitten yrittäjät ajaisivat pikkuhiljaa koko työelämän anarkiaan, jossa muutamat harvat pärjäisivät ja suuri enemmistö jäisi mopen asemaan.
- Tällaista kädestä suuhun Suomeako yrittäjät haluavat? Tämäkö lisää ostovoimaa, innovatiivisuutta ja tuottavuutta?, hän kysyi.

Siltala viittasi puheessaan myös viimeaikojen koulutusleikkauksiin ja sanoi, että koulutuksen järjestäjäverkoston harventaminen tehokkuusvaatimuksineen uhkaa jo entisestään uhanalaisten pienten alojen ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia.

Ammatillisen koulutuksen reformi yhdistää nuoriso- ja aikuiskoulutuksen saman rahoituksen ja lainsäädännön alle, mikä hänen mukaansa uhkaa aikuiskoulutuksen vaatimien erityispiirteiden huomioimista. Samalla myös nuorisoasteella ryhdytään tutkinnon suorittamaan näyttötutkintoina.

- Kolmikantaisesti vastaanotettavien näyttöjen ja näytön vastaanottajien määrä moninkertaistuu. Kukaan ei ole kyennyt antamaan vastausta mistä löytyvät resurssit tällaiselle toiminnalle.
Erityisen huolissaan hän on siitä, että työssäoppimiseen tukeudutaan liikaa, sillä siten välttämättömät teoriaopinnot ja yleissivistävät perustiedot jäävät vähiin tai kokonaan saamatta. Hänen mielestään olisikin torjuttava koulutussopimuksen käyttäminen siten, että se pohjimmiltaan toisi työnantajille ilmaista tai puoli-ilmaista työvoimaa.

Siltala puhui myös hallituksen liikennehankkeista. Hän muistutti, että erityisesti kyseenalaisissa liikennehankkeita on ajamassa liikenneministeri Anne Berner, jonka johdolla ollaan yksityistämässä ja pilkkomassa VR:n ja yhtiöittämässä tiestöäkin.

- Siitä ei ole enää kuin pieni askel siihen, että tärkeimmät väylät myydään ulkomaisille sijoitusyhtiöille, jotka tulouttavat voitot veroparatiisisaarille eikä suomalaiselle verottajalle ei jää kuin luu käteen ja tienkäyttäjille tiemaksut ja rapistuvat valtaväylien ulkopuolella olevat tiet, hän varoitti.
Huolestuttavana hän piti myös hallituksen esitystä valtion uudeksi omistajapolitiikaksi ja yritysomaisuuden uudelleen järjestelyksi. Hän totesi, että valtio on lyhytnäköisesti paikkaamassa pohjatonta kassaansa ja myymässä määräysvaltaansa monissa merkittävissä yhtiöissä. Aikeita luopua Nesteen enemmistöomistuksesta hän vertasi Kalevalan Sammon ryöstöön.

Puheensa päätteeksi hän palasi ay-liikkeen rooliin. Hän totesi kaiken puoltavan sitä, että ammattiyhdistysliikkeen on koottava voimiaan ja terästettävä toimintaansa. Samalla hän viittasi valmisteilla olevaan Uusi keskusjärjestö -hankkeeseen sekä neljän teollisuusliiton fuusioaikeisiin.

- Palkansaajien edunvalvonnassa on vähintään kaksi tasoa: perinteinen työehtojen parantamiseen ja puolustamiseen perustuvat edunvalvonta sekä yhteiskuntavaikuttaminen. Viime vuosina nämä kaksi päätasoa ovat lähentyneet ja kietoutuneet toisiinsa vahvasti. Keskitetyt ratkaisut, hallitusten toimet ja yhteiskunnan muu kehitys ovat johtaneet siihen, että yksittäisten liittojen itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa palkansaajien asioihin ovat kaventuneet merkittävästi. ST

Hannu Siltala: On tapahtumassa tulonsiirto työväeltä pääomalle

Kehittämispäällikkö Hannu Siltala toi TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja SAK:n hallituksen tervehdyksen vappujuhlaan Kemiin.

Heti puheensa aluksi Siltala arvosteli kovin sanoin Sipilän oikeistohallituksen toimia, joilla heikennetään hyvinvointivaltiota ja sopimusyhteiskuntaa.

– Hallitus yrittää murtaa pala palalta työväestön selkärankaa. Yritysten kilpailukykyä keppihevosena käyttäen hallitus on tunkenut näppinsä työmarkkinaosapuolten pöytiin ja puuttuu yleissitovien työehtosopimusten määräyksiin, Siltala totesi.

Siltalan mukaan on tapahtumassa taas uusi tulonsiirto työväestöltä pääomalle. Härskinä hän piti myös historiallisen suurta osingonjakoa, kun samaan aikaan käydään yt-neuvotteluja ja ihmisiä irtisanotaan.
Lisäksi hän moitti hallitusta vatuloinnista, uhkailusta, yksityistämisaikeista, opiskelijoiden pettämisestä ja koulutusleikkauksista; erityisesti perussuomalaiset ovat olleet takinkääntäjiä ja vaalilupausten pettäjiä, mikä on gallupeissa näkynytkin.

– Voimalla on aina vastavoima. Onneksi tässä maassa on vahva ja tietoinen ammattiyhdistysliike, Siltala muistutti.

Kilpailukykysopimusta TEAM-liiton kehittämispäällikkö Siltala piti ongelmallisena. Neljätoista vuotta työehtosopimusneuvottelijana toimineen Siltalan mukaan on ensimmäinen kerta, kun joudutaan neuvottelemaan työehtojen heikennyksistä. TEAM käy parhaillaan tes-neuvotteluja kilpailukykysopimuksen pohjalta. Vuosityöajan lisäämisen 24 tunnilla ilman palkkaa Siltala rinnasti torppariaikaan ja totesi sen heikentävän työllisyyttä.

– Varmaa on, että nyt pakon alla sopimaan joudutut heikennykset otetaan parempina aikoina takaisin korkojen kera, hän varoitti.

Paikallisen sopimisen osalta Siltala ihmetteli Sipilän hallituksen heikkoa työelämätuntemusta, koska paikallinen sopiminen on jo nyt todellisuutta ja siitä on lukuisissa työehtosopimuksissa kirjauksia. Yrittäjäjärjestöjen pelkoa luottamusmiehiä kohtaan hän myös kummeksui.

Siltalan mukaan hallitus sotkee neuvotteluja tuomalla pöytään uusia heikennyksiä työttömille. Sen mantrana on ilmaisen tai puoli-ilmaisen työn teettäminen, mutta Suomeen ei tarvita orjatyömarkkinoita.

Puheensa lopuksi Siltala viittasi lyhyesti teollisuusliittojen fuusiohankkeeseen, joka 270000 jäsenellään synnyttäisi Suomen suurimman ja vaikutusvaltaisimman ammattiliiton. Keskusjärjestöjen yhdistymishankkeen mahdollisen kaatumisen syyksi Siltala epäili muutaman STTK:laisen toimihenkilöliiton politikointia ja totesi SAK:n pärjäävän edelleenkin itsenäisenä.
Hän pohti myös Suomen vientiteollisuuden tilaa ja kuinka omistajien ahneus on vähentänyt tuotantokapasiteettia. Onneksi tilanne on pikkuhiljaa muuttumassa erityisesti puunjalostusteollisuudessa, hyviä uutisia on kuultu Äänekosken lisäksi Kemistä.

Uusi blogi

Terve
Testailen tässä uuden blogin avaamista, kun entinen blogipalvelu hävisi bittiavaruuteen.